raja (2)

substantiivi

1. Määrä tai rajoitus, joka ei saa ylittyä.

   Hänellä on korkea kipuraja.

Taivutus

yks. nom. raja, yks. gen. rajan, yks. part. rajaa, yks. ill. rajaan, mon. gen. rajojen rajain, mon. part. rajoja, mon. ill. rajoihin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

raja (2)

1. määrä, päätepiste.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Sanonnat

"Hauskanpidon ja huoraamisen välinen raja on hiuksen hieno."

"Joku raja jokaisella."

"Raja se on raittiudellakin."

"Raja se on raittiuvellakii."

"Raja se on raittiuvellakin."

Läheisiä sanoja

raivotautinen, raivotila, raivuri, raja, raja-aita, raja-alue